• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Suomi

Maaseudun tukihenkilöverkko

Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta riippumatta.

  • Sukupolvenvaihdos
    • Sukupolvenvaihdossoppa | VIDEOT
    • Sukupolvenvaihdossoppa | KÄSIKIRJA
    • Sukupolvenvaihdossoppa | WEBINAARI
    • Tukea sukupolvenvaihdokseen
  • Tukea ja apua
    • Apua kotiin
    • Tukea verkossa
    • Tukea puhelimitse
    • Tuetut lomat
  • Tule vapaaehtoiseksi
    • Mukaan toimintaan
  • Tukihenkilöverkko
    • Tukihenkilötoiminta
    • Historia
    • Hallinto
  • Yhteystiedot
    • Ota yhteyttä
    • Tietosuojaseloste

2000-luku: Millenium ja ihmissuhdepulmat

25.8.2021 by Maaseudun tukihenkilöverkko

 2000-luvulla Maaseudun tukihenkilöverkko auttaa ihmisiä jaksamaan ihmissuhdepulmissaan.  

Jälkiteollistunut Suomi on 2000-luvun alussa noin viiden miljoonan ihmisen yhteiskunta. Suomella on kautta aikojen ensimmäinen naispresidentti Tarja Halonen ja naispääministeri Anneli Jäätteenmäki.  

Maaseudun tukihenkilöverkkoon tulee puheluita Nokian kännyköistä. Nokian ”kapulan” mallinen puhelin paitsi soittaa, myös lähettää tekstiviestejä. Suositun sanonnan mukaan ”tekstiviestit ovat innovaatio, jonka suomalaiset keksivät, jotta voisivat välttää toisilleen puhumista”. Tukihenkilöverkko aloittaa toiminnan verkossa, Mieli ry:n ylläpitämässä Tukinetissä. Sinne avataan keskustelualue Maaseudun elämää.

Maaseudun tukihenkilöverkko kehittää toimintaansa. Maa- ja kotitalousnaiset hallinnoi verkostoa vuosina 2000–2008, Maaseudun sivistysliitto 2009–2013. Verkoston taipaleella käy ilmi, että tukisuhteille on tarvetta. Maaseudun ihmisiä eivät rasita pelkästään taloushuolet, vaan ennen kaikkea ihmissuhdemurheet. Menetykset, avioerot, tulipalot, työuupumus, yksinäisyys ja karjasta luopuminen ovat esimerkkejä suruista, joista ihmiset selviävät. 

Verkostossa huomataan, että maakuntien välillä on kulttuurisia eroja. Toisilla paikkakunnilla on helpompaa soittaa tuntemattomille tukihenkilöille, toisilla alueilla mennään naapurin luo pyytämään neuvoja. Verkoston tarjoama apu juurtuu koko Suomeen, koska vaitiolovelvollisuus on arvokas periaate. Kerrotut asiat eivät leviä muille.

Tukihenkilöt ja tuen tarvitsijat keksivät ratkaisuja yhdessä: miten selvitellä elämäntilanteen solmuja? Aloitetaan perusasioista: kartoitetaan yksilöllisiä elämäntilanteita ja perhesuhteita. Edetään solmujen aukaisemiseen. Yli 60 % kohtaamisista tapahtuu puhelimitse. Jos tavataan kasvotusten, pohditaan hyvä tapaamispaikka. Kauppakeskusten ihmismassaan ei voi sulautua. Tukea tarvitsevat pohtivat, miten piipahtaa ”kylällä” tukihenkilön kanssa. Moni päättääkin soittaa eri puolella Suomea sijaitsevalle tukihenkilölle. 

Talouden nousukausi päättyy vuoden 2008 finanssikriisiin. Ihmiset jatkavat elämäänsä iloineen ja suruineen. Tukihenkilöverkon toiminta kehittyy edelleen.  

 

Lähteenä on käytetty Auli Sulinin historiikkia Maaseudun tukihenkilöverkko (Mela 2001).

Maaseudun tukihenkilöverkko täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi julkaisemme 25 tarinaa verkon taipaleelta.

25-vuotislogo

Kategoriassa: Ajankohtaiset Avainsanoilla: 25 vuotta, maaseudun tukihenkilöverkko, maaseutu, tukihenkilö, vapaaehtoistyö

Yhteystietomme

Maaseudun tukihenkilöverkko
Eerikinkatu 27, 6. krs
00180 Helsinki

puh. 0400 789 481
mia.kalpa@tukihenkilo.fi

Tukihenkilöiden tupa

Saavutettavuusseloste

Tilaa uutiskirjeemme

Evästeet

”Maaseudun tukihenkilö on arjen rinnalla kulkija, huolien kuuntelija sekä keskusteluavun antaja.”

 

 

Instagram

Instagram

Facebook

Facebook

Hae tukihenkilöä tästä

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·

[ Placeholder content for popup link ] WordPress Download Manager - Best Download Management Plugin