Maaseudun tukihenkilöverkko on toiminut 25 vuotta. Vuonna 1996 toimintansa aloittanutta, nuoren aikuisen ikään ehtinyttä Tukihenkilöverkkoa juhlittiin tukihenkilöiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa 1.4.2022 järjestetyssä verkkojuhlassa.
Vapaaehtoisia tukihenkilöitä tarvitaan edelleen
Tukihenkilötoiminta on syntynyt aidosta tarpeesta, järjestölähtöisen auttamistoiminnan mukaisesti. Maaseudun toimijat tunnistivat 1990-luvulla tarpeen maanviljelijöille ja maaseudun asukkaille kohdennetulle psykososiaaliselle tuelle, kertaa MTLH:n toiminnanjohtaja Anne Ylönen toiminnan alkuvaiheita.
25 vuotta myöhemmin mukana Tukihenkilöverkon toiminnassa ovat edelleen monet keskeiset maaseudun hyvinvointitoimijat.
”25 vuodessa asiat ovat muuttuneet, mutta myös pysyneet ennallaan”, Ylönen toteaa. Vapaaehtoisia tukihenkilöitä tarvitaan edelleen, vaikka tuen tarpeet ja toimintamuodot muuttuvat ja kehittyvät. Samoilla linjoilla on myös Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen johtaja Hanna Heinonen.
”Juhlavuosi tuo näkyväksi maaseudun ja koko yhteiskunnan nopean muutoksen”, Heinonen toteaa ja jatkaa, että Maaseudun tukihenkilöverkossa on oltu ajan hermolla. Toiminnan painopiste on muuttunut, on vastattu ajan tarpeeseen ja otettu uusia toimintamuotoja käyttöön.
Suomi tarvitsee hyvinvoivaa maaseutua ja hyvinvoivia ihmisiä. Tässä Maaseudun tukihenkilöverkolla on merkittävä rooli. Tukihenkilöverkon toimintaa rakennetaan järjestötyön vahvuuksille: vapaaehtoistoiminnan, vertaistuen ja matalan kynnyksen tuen varaan. ”Matalan kynnyksen tuki sellaisten toimijoiden tarjoamana, jotka itsekin tuntevat maaseudun olosuhteita ja siihen liittyviä haasteita, on korvaamatonta”, Heinonen jatkaa.
Maaseudun tukihenkilöverkolla on kumppaneina vaikuttava joukko. Heinosen mukaan tämä on tulevaisuudessa Maaseudun tukihenkilöverkon vahvuus itse toiminnan lisäksi.
Vapaaehtoistoiminta lähtee aina toisen kuuntelusta
Mitä vapaaehtoistoiminnasta sitten saa, miksi sitä kannattaa tehdä ja tukihenkilöksi ryhtyä? Tukihenkilöverkon toimintaa käynnistämässä ollut psykologi Pirkko Lahti toteaa, että vapaaehtoistoiminta lähtee aina toisen kuuntelusta. Toisen kuuntelu opettaa myös kuulijaa, ja oppia karttuu toisen ihmisen ymmärtämisestä, vuoropuhelusta ja omasta ajattelusta. Tunne siitä, että teen tärkeää, kun autan toista ihmistä, vahvistuu.
Tukihenkilönä toiminen antaa paljon, mutta jotakin tukihenkilöltä myös vaaditaan. Halua ja taito kuunnella ja ymmärtää toisen asioita, taitoa olla tasa-arvoinen ihminen toisen rinnalla, Pirkko kertaa tukihenkilön tärkeitä ominaisuuksia. ”Kun ihminen luottaa ja puhuu, hän avaa samalla polkuja itsenä auttamiseen. Pelkkä puhuminen auttaa, tukihenkilön tehtävänä on toimia kuuntelijana ja rinnalla kulkijana tällä polulla”, Pirkko muistuttaa. Salassapito, luottamus ja omasta jaksamisesta huolehtiminen ovat nekin keskeistä tukihenkilötoiminnassa.
”Helen Keller on sanonut, että ihminen, joka on joskus auttanut jotakuta, ei ole elänyt suotta. Kiitos työstä, jota teette”, Pirkko Lahti välittää terveisensä tukihenkilöille.
Tukihenkilönä toimimisesta saa itselleen paljon, tiivistää tukihenkilönä toimiva Eira Turkki. Kymmenkunta vuotta toiminnassa mukana ollut tukihenkilö Jukka Nieminen on samoilla linjoilla ja toteaa, että tukihenkilönä toimiminen on voimaannuttavaa ja mukana olo antaa voimavaroja. ”Kun taustalla on oma kriisi, haluan kertoa muille, että kriisistä voi selvitä”, Jukka kertoo. ”Jos voin siloitella toisen tietä edes vähän helpommaksi kuin mitä oma polku on ollut, haluan sen tehdä ja auttaa”, kertoo puolestaan tukihenkilö Merja Väinämö.
Tukihenkilönä toimiminen on kuuntelemista ja läsnäoloa. Aika on muuttunut, puhelinkeskustelujen rinnalle on tullut sosiaalinen media ja nykyään myös verkossa voi jakaa huoliaan, ajatuksiaan ja päästää höyryjään, tukihenkilöt pohtivat toiminnan muuttumista.
Myös konkreettista apua kotiin tarjoavilla Jelppi-keikolla keskustelua syntyy luontevasti käytännön tekemisen lomassa. ”Käytännön tekemisen ohessa avataan samalla myös henkisiä solmuja”, Merja kertoo.
Mikä auttaa jaksamaan tukihenkilön työssä? Ihminen ottaa yhteyttä kriisitilanteessa, ja pikkuhiljaa keskustelun edetessä toivo kasvaa ja rohkeus uuteen löytyy. Tämä muutos on hieno havaita joka kerta, Jukka kuvaa. Tärkeää on tukihenkilöille tarjottava tuki, koulutus, työnohjaus ja muiden tukihenkilöiden muodostama hyvä porukka, Eira jatkaa.
Jokainen tarvitsee joskus apua. Yhteyttä kannattaa ottaa hyvissä ajoin, varhaisessa vaiheessa, kuuluu tukihenkilöiden terveiset maaseudun asukkaille. Tehkää omalla persoonalla ja omalla sydämellä tätä vapaaehtoistyötä, kuuluvat terveiset puolestaan muille tukihenkilöille.
Aihetta juhlistaa pitkää taivalta ja hyvää työtä
”Maaseudulla vapaaehtoistoiminnalla ja kansalaistoiminnalla on keskeinen merkitys, niin yhteisöllisyyden kuin palveluiden kannalta. Kansalaistoiminnan merkitys hyvinvoinnin tuottajana ja ylläpitäjänä on maaseudulla ja koko suomalaisessa yhteiskunnassa äärimmäisen tärkeä”, linjaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä puheenvuorossaan.
Maaseudun kansalaistoiminta on välttämätöntä eri ikäisten hyvinvoinnille, se on merkittävässä roolissa myös ennaltaehkäisevässä työssä, kuten Maaseudun tukihenkilöverkon toimintakin.
”Olemme nyt tilanteessa, jossa useampi kriisi vaikuttaa samaan aikaan. Pandemia, maatalouden kannattavuuskriisi, turvallisuuspoliittinen tilanne, inflaatio, huoltovarmuuskysymys ja monet muut ovat mielissämme ja aiheuttavat huolta”, ministeri Leppä toteaa.
Se, että meillä on aina tiedossa tuki ja turva, johon voimme odottamattomissa tilanteissa tukeutua, on äärimmäisen tärkeää. ”Jos milloin niin nyt on meillä aihetta tätä asiaa, pitkää taivalta ja hyvää työtä juhlistaa”, ministeri Leppä kiittää Tukihenkilöverkon työssä mukana olleita.
