Suomi on edelleen pienten paikallisyhteisöjen maa, jossa maaseudun tukihenkilötoiminnalle on tarvetta, sanoo aluetieteen emeritusprofessori Hannu Katajamäki.
Maaseudun tukihenkilö ei ole ammattiauttaja vaan tavallinen, luotettava ihminen. Sellaisia on rekrytoitu Maaseudun tukihenkilöverkon vapaaehtoisiksi nyt 25 vuoden ajan.
Heitä tarvitaan jatkossakin, koska suomalainen maaseutu on edelleen täynnä väkeä.
Aluetieteen emeritusprofessori Hannu Katajamäen mukaan kaupungistumisen megatrendistä puhutaan jatkuvasti, mutta tosiasiassa Suomi on Euroopan unionin maaseutumaisin maa. Harvaan asutussa maassa on runsaasti paikallisia, pieniä yhteisöjä: Suomi onkin ennen kaikkea paikallisyhteisöjen maa. Nämä paikallisyhteisöt voivat hyvin, kun sen asukkaat saavat tukea silloin, kun tarvitsevat.
Koronapandemiakesänä 2020 moni suomalainen matkusti kotimaassa enemmän kuin vuosikausiin. Maaseudun kauneus ja laajuus tulivat tutuiksi. Maaseutubarometri julkaistiin samana vuonna. Se toi tietoa suomalaisten monipuolisesta identiteetistä: sen mukaan 37 % suomalaisista kokee itsensä sekä maalaisiksi että kaupunkilaisiksi. Kyselyssä moni kertoikin haaveilevansa maalle muutosta. Etenkin keski-iän ylittäneillä muuttohaaveet olivat selkeät.
37 % suomalaisista kokee itsensä sekä maalaisiksi että kaupunkilaisiksi.
Julkisessa keskustelussa maaseutu ja kaupunki asetetaan monesti vastakkain, mutta Maaseutubarometri kertoo toista: 85 % suomalaisista katsoo, että jokaisella pitäisi olla oikeus asua siellä missä haluaa. Enemmistön mielestä julkisia palveluita ei pitäisi myöskään rajoittaa syrjäisillä seuduilla.
Monipaikkaisuus, siis pendelöinti esimerkiksi kaupunkikodin ja maaseutuasunnon välillä, on yleistynyt. Kun koronasuositukset pakottivat toimistotyöntekijät koteihinsa, aiempaa useampi päätti pakata läppärilaukkunsa ja lähteä etätöihin maalle.
Myös koronan jälkeen hajautettu yhteiskuntamalli on mahdollinen, vaikka aluekehitys kulkeekin hitaissa sykleissä. Maaseudun tukihenkilöverkko voi tulevaisuudessa toimia siltana kaupunkien ja maaseudun asukkaiden välillä, Katajamäki visioi.
Artikkelia varten on haastateltu emeritusprofessori Hannu Katajamäkeä. Hän toimi Maaseudun tukihenkilöverkon puheenjohtajana vuosina 2018–2019.
Maaseudun tukihenkilöverkko täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi julkaisemme 25 tarinaa verkon taipaleelta.
