2020-luvulla yhä useampi ottaa yhteyttä tukihenkilöön netissä, MTLH:n Anne Ylönen visioi. Vapaaehtoistyölle on tänä päivänä ja tulevaisuudessa kysyntää.
Etätyö, etäopiskelu, etäshoppailu, etälääkäri, etäseurustelu. Vuonna 2020 alkaneen koronapandemian myötä etä-alkuiset uudissanat yleistyivät. Etätyöstä tuli arkea monille, ja lasten koulunkäyntikin siirtyi kotiin.
Entä etäauttaminen?
”Se tulee yleistymään”, MTLH:n toiminnanjohtaja Anne Ylönen arvioi maaseudun vapaaehtoistoiminnan tulevaisuutta. Sosiaalisen lomatoiminnan järjestö MTLH hallinnoi Maaseudun tukihenkilöverkkoa.
Ylönen sanoo, että korona rasitti maaseudun asukkaita eri tavoin kuin kaupunkilaisia. Maaseudulla on enemmän väljyyttä, joten tartuntaluvut eivät nousseet siellä yhtä suuriksi kuin kaupungeissa. Ylösen mukaan moni etätyöläinen teki saman johtopäätöksen ja ”monipaikkaistui”, siis pakkasi tavaransa ja siirsi työpisteensä maalle.
Henkisen tuen tarve ei kadonnut, vaan lisääntyi, kun fyysiset kontaktit vähenivät. Maaseudun tukihenkilöidenkin piti ottaa digiloikka, kun tapaamiset ja koulutukset siirtyivät verkkoon.
”Olemme haastaneet vapaaehtoisia, kehittäneet uusia toimintatapoja ja uudistaneet vanhoja”, Ylönen kertoo digiajan toimenpiteistä.
Yleistyykö pop up -vapaaehtoistyö?
Vapaaehtoistyön ytimessä on ihmisten välinen kohtaaminen. Perusluonteeltaan se ei ole muuttumassa mihinkään, Anne Ylönen arvioi. Työn tekemisen tapa sen sijaan muuttuu Z-sukupolven eli 1990-luvun puolivälin jälkeen syntyneiden siirtyessä työelämään. Z-sukupolvelle on tyypillistä verkostomaisuus: rekisteröityjen yhdistysten kokoukset pullakahveineen eivät kiinnosta samalla lailla kuin ennen.
”Nuoremmat sukupolvet ovat edelleen kiinnostuneita vapaaehtoistyöstä, mutta he kaipaavat mieluummin pop up -tyyppisiä tapahtumia, löyhiä verkostoja ja elämäntilanteeseen sopivia vapaaehtoistyöpätkiä”, Ylönen kuvaa.
Vapaaehtoistyön suosio ei kuitenkaan ole vähentynyt, vaikka tekemisen tavat muuttuisivat. Ennen koronapandemiaa eri järjestöt teettivät 1 000 suomalaista -selvityksen, jonka mukaan noin kolmannes suomalaisista uskoo tulevaisuudessa tekevänsä vapaaehtoistyötä enemmän kuin nyt. Monissa yrityksissä työntekijät voivat käyttää siihen myös työaikaansa.
Mikä vapaaehtoisia houkuttelee järjestötoimintaan?
”Yhteisöllisyys ja hyvät kohtaamiset, ne ovat muutenkin maaseutukulttuurin ytimessä. Osittain tämä on persoonakysymys: toiset ovat luontaisesti kiinnostuneempia antamaan ajastaan muille. Rohkaisen kaikkia: samalla kun auttaa toista ihmistä, voi ylläpitää omaa hyvinvointiaan. Ehkä siksi maaseudun tukihenkilöinä viihdytään vuodesta toiseen.”
Toden totta, Maaseudun tukihenkilöverkossa toimii vapaaehtoisia, jotka ovat olleet mukana yli 20 vuotta. Pitkäaikainen sitoutuminen ei siis vielä ole katoavaa kansanperinnettä.
Maaseudun tukihenkilöverkko täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi julkaisemme 25 tarinaa verkon taipaleelta.