Suomessa on kohdattu viime vuosien aikana arjen perustarvikkeiden hintojen voimakasta nousua tai vaihteluita. Ilmiö on kohdistunut muun muassa sähköenergiaan, liikenteen polttoaineisiin, lämmitysöljyyn ja korkoihin. Tämä on heijastunut eri tavoin maaseudun yrityksiin, olosuhteiden mukaan.
Miten arki muuttui maaseudun yrityksissä?
Tätä selvitettiin VTT:n ja Vaasan yliopiston tutkimushankkeessa kyselyillä ja haastatteluilla. Tarkemmat tiedot hankkeesta löydät tekstin lopusta.
Maaseudun tukihenkilöverkon vapaaehtoisille oli avoinna kysely syksyllä 2023. Saimme siihen yhteensä 16 vastausta. Vastaajat olivat joka puolelta Suomea, yhteensä 13 maakunnan alueelta. Enemmistö oli toiminut vapaaehtoisena yli 5 vuotta. Siten vastaajilla on näkemystä maatilojen ja maaseudun arjesta jo pidemmältä ajalta ja vertailupohjaa viime vuosien mahdollisten muutosten arviointiin.
Valitettavasti puolet vastanneista koki tukikeskustelujen sävyn muuttuneen toivottomammaksi. Kolmannes koki sävyn pysyneen ennallaan. Reilu enemmistö (70 %) arvioi kuljetuksiin, työkoneiden polttoaineisiin ja liikkumiseen liittyneiden keskustelujen määrän kasvaneen paljon. Vastaavaa energiakeskustelujen kohdalta koki alle puolet (40 %).
Otsikoissa on ollut myös korkojen nousut ja vaihtelut. Lainojen suuruudet, pankin marginaalit ja valittu korkomalli vaikuttavat keskeisesti, paljonko koronnousu vaikuttaa yritykseen. Esimerkiksi eräässä tapauksessa noin 4 000–6 000 euron lainanhoitokulut olivatkin yhden vuoden aikana nousseet 20 000 euroon. Moisen eron kattaminen ei ole helppoa, kun muutkin kustannukset ovat nousseet ja tulot ovat säilyneet pääasiassa ennallaan.
Yrittäjille suunnattu kysely oli auki keväällä 2024. Valtaosa vastaajista oli henkilö- tai tavarakuljetusyrittäjiä, ja myös maatalousyrittäjiä oli vastaajien joukossa. Kyselyllä selvitettiin muun muassa, kuinka paljon yrittäjät ovat hakeneet siviilihenkilöinä tukia tai avustuksia. Enemmistö vastaajista ei ollut hakenut mitään kysytyistä. Suosituinta, mutta silti vähäistä (15 %) oli pyytää rahallista tai aineellista apua omaisilta tai tuttavilta. Vain yksi oli anonut toimeentulotukea, ja sekin oli evätty. Ilmeisesti yrittäjät joutuvat herkästi väliinputoajan asemaan.
Kyselyyn vastanneissa maatalousyrittäjissä oli sekä päätoimisia että sivutoimisia yrittäjiä. Puolella ei ollut haasteita sähköenergiakulujen, polttoaineiden eikä lämmityskulujen maksamisessa. Puolella oli hieman tai paljon haasteita näissä. Taloushaasteisiin oli haettu ratkaisua muun muassa säästämällä huolloissa, korjauksissa tai peltoviljelyssä (esim. lannoitus, kalkitus, kasvinsuojelu, kunnostus) tai jäädyttämällä investoinnit.
Lähes jokainen maatalousyrittäjä (90 %) oli suunnitellut tarkemmin sähkönkäyttöä ja etsinyt keinoja vähentää energiankulutusta. Liikkumisen ja kuljetusten osalta oli suosituinta jättää osa kuljetuksista väliin kokonaan (50 %) tai suunnitella tarkemmin reittejä tai kulkemista. Näissä tuloksissa on edelleen muistettava, että vastaajamäärä on erittäin pieni.
Loppuvuoden 2024 aikana hankkeessa laaditaan politiikka- ja toimintasuosituksia, joiden tavoitteena on vähentää maaseudun energia- tai liikenneköyhyyttä. Uusi tieto 2020-luvun maaseudun arjesta on tarpeen, jotta voitaisiin löytää tepsiviä ratkaisuja nykyajan haasteisiin. Havaintoja ja tuloksia esitellään kaikille avoimessa loppuseminaarissa 11.2.2025.
Heli Siirilä
projektipäällikkö
Vaasan yliopiston InnoLab
Maaseudun energia- ja liikenneköyhyys ilmiöinä (MaaElli) -hanke
Toteuttajat: Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Vaasan yliopisto
Yhteistyökumppanit: Suomen evankelis-luterilainen kirkko / Kirkkohallituksen Diakonia ja yhteiskunta -yksikkö sekä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry / Maaseudun tukihenkilöverkko.
Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut hankkeen Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.
Hankeaika: 5/2023–2/2025
Hankeen sivuille pääset tästä.
Hankkeessa kerätyt aineistot: muun muassa kyselyt asukkaille, yrittäjille, diakoniatyöntekijöille, maaseudun tukihenkilöverkolle ja Välitä Viljelijästä -työntekijöille. Lisäksi asukkaiden, yrittäjien ja diakoniatyöntekijöiden haastatteluja.
