25 vuodessa keskustelu mielenterveydestä on muuttunut avoimemmaksi. Maaseudun tukihenkilöverkolla on siinä ansionsa, verkostoa pyörittänyt Auli Sulin sanoo. Vielä 1990-luvulla maaseudulla pelättiin hullun leimaa.
”Sinä olet leimaamassa viljelijöitä hulluiksi”, Auli Sulin muistelee 1990-luvulla saamaansa palautetta. Nykyisin eläkkeellä oleva Sulin työskenteli Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan tiedottajana ja piti työhyvinvointiluentoja maanviljelijöille. Lisäksi hän koordinoi Maaseudun tukihenkilöverkon toimintaa.
Hänen tehtäviinsä kuului kiertää ympäri Suomea ja kertoa työturvallisuuslaista, työturvallisuudesta, hyvinvoinnista ja työssäjaksamisesta maaseudun asukkaille, erityisesti maanviljelijöille. Alkuaikojen vastaanotto oli toisaalta kiinnostunutta, toisaalta epäileväistä. 1990-luvun alussa mielenterveydestä ei puhuttu samaan sävyyn kuin nykyisin.
”Sana mielenterveys tarkoitti suunnilleen samaa kuin hullun leima. Korkeintaan naistenlehdissä puhuttiin stressistä. Ei olisi tullut kuuloonkaan, että varsinkaan maaseudun ihminen olisi lehdessä kertonut vaikkapa sairauksistaan.”
Maaseudun tukihenkilöverkko muutti hyvinvointikeskustelun suunnan.
Erään työhyvinvointia käsittelevän luennon hän muistaa erityisen hyvin. Emäntä ja isäntä istuivat penkissä kuuntelemassa, kunnes isännän naama alkoi nykiä. Hän veti rouvaa hihasta sanoen ”nyt lähdetään pois”. Pariskunta lähti kesken luennon.
”Rouva soitti jälkikäteen ja pyyteli anteeksi, että he poistuivat niin varhain. Hänen mukaansa luennon kuunteleminen oli niin mielenkiintoista, niin mielenkiintoista, mutta isäntä ei suostunut. Ehkä aihe osui arkaan paikkaan. Elämään luontaisesti kuuluvista iloista ja murheista ei ollut tapana puhua.”
Tukihenkilöverkko oli uutuus, jolle oli paljon tilausta EU-alkuaikojen maaseudulla.
1990-luvun alun laman jälkeen talous elpyi, mutta työelämä muuttui kireämmäksi ja epävarmemmaksi. Sekä palkansaajat että maatalousyrittäjät saivat kokea muutoksen nahoissaan. EU:n tuomat muutokset rasittivat maaseudun asukkaita.
Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaki muuttui. Lakimuutoksen myötä viljelijöiden tapaturmamäärärahoin voitiin rahoittaa myös “henkisen hyvinvoinnin” projektia. Sen apurahalla voitiin myös aloittaa Maaseudun tukihenkilöverkon toiminta.
”Termi ’henkinen hyvinvointi’ on nykyajasta katsottuna hiukan hassu: aivan kuin hengen ja ruumiin voisi jotenkin erottaa toisistaan”, Sulin sanoo ja naurahtaa.
Se oli kuitenkin tärkeä keskustelunavaus, hän sanoo nyt.
Ota rohkeasti yhteyttä tukihenkilöihimme!
Artikkelin lähteenä on käytetty Auli Sulinin teosta Maaseudun tukihenkilöverkko (Mela 2001) ja Työsuojelurahaston Leena Huovilan artikkelia Työsuojelurahaston 1990-luku: työelämän muutos tuli ja jäi (2019).
Maaseudun tukihenkilöverkko täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi julkaisemme 25 tarinaa verkon taipaleelta.
