• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Suomi

Maaseudun tukihenkilöverkko

Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta riippumatta.

  • Sukupolvenvaihdos
    • Sukupolvenvaihdossoppa | VIDEOT
    • Sukupolvenvaihdossoppa | KÄSIKIRJA
    • Sukupolvenvaihdossoppa | WEBINAARI
    • Tukea sukupolvenvaihdokseen
  • Tukea ja apua
    • Apua kotiin
    • Tukea verkossa
    • Tukea puhelimitse
    • Tuetut lomat
  • Tule vapaaehtoiseksi
    • Mukaan toimintaan
  • Tukihenkilöverkko
    • Tukihenkilötoiminta
    • Historia
    • Hallinto
  • Yhteystiedot
    • Ota yhteyttä
    • Tietosuojaseloste

BLOGI | Onnellisten maalaismaisema

16.9.2024 by Maaseudun tukihenkilöverkko

Petterssonin veljekset lauloivat 1970- luvulla Jukka Virtasen sanoittamassa Maalaismaisemaa-laulussaan:

… katson maalaismaisemaa ja ymmärrän
kuinka onnellinen voikaan olla hän
joka täällä vaan saa aina asustaa…”

Kyllä minäkin ymmärrän maiseman kauneuden, mutta onnellisuus ei liene maisemasta riippuvaa.

Suomi on kansainvälisen tutkimuksen mukaan maailman onnellisin maa. Onnellisuutta on mitattu tutkimuksessa muun muassa taloudellisilla mittareilla, sosiaalisilla palveluilla, korruptiolla ja koulutustasolla. Miten näiden mittareiden mittaama tulos liittyy onnellisuuteen maalaismaisemassa?

Tilastokeskuksen tietojen perusteella Itä-Suomessa on eniten pienituloisia. Toki mukaan mahtuu alueita, joissa ihmiset pärjäävät taloudellisesti hyvin. Jylhän kauniista maisemistaan tunnettu Koli sijaitsee Lieksassa, joka kuuluu köyhyysasteella mitattuna köyhiin kuntiin. Joten ainakaan kansallismaisema ei takaa taloudellista onnellisuutta.

Sosiaalisiin palveluihin kuuluvat muun muassa asumis-, sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut. Hyvinvointialueiden digitaaliset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat mahdollisuus tuottaa palveluita tasa-arvoisesti harvaan asutuille seudulle. Alueelliset mahdollisuudet hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisia palveluja vaihtelevat. Niillä, jotka eniten tarvitsevat palveluita on heikoimmat mahdollisuudet – osaamisen ja laitteiden osalta – digipalveluiden käyttämiseen.

Asuinpaikka vaikuttaa terveydenhoitopalveluiden saatavuuteen. Monet hyvinvointialueet aikovat lisätä liikkuvia palveluita harvaan asutuille seuduille. Toivottavasti tiet ovat aurattuja ja kestävät kelirikkoaikanakin liikennöinnin. Pohjoisimman Suomen ja Kainuun alueilta matka-aika päivystävään sairaalaan voi olla yli kolme tuntia. Lisäksi on hyvä muistaa, ettei joukkoliikennettä maaseutumaisissa kunnissa juuri enää ole. Jos et omista autoa tai sinulla ei ole ajokorttia, olet melko ”jalaton”.

Koulutus on ollut aiemmille sukupolville avain oman hyvinvoinnin lisäämiseen. Peruskoulu on taannut 1970-luvulta lähtien liki tasavertaiset mahdollisuudet edetä opintiellä koko Suomessa. Tulevaisuudessa väkilukuennusteiden mukaan lapsia ei riitä kouluun maaseutumaisissa kunnissa. Nuoret muuttavat Etelä-Suomen kasvukeskuksiin. Tilastojen mukaan koulutetuin väestö asuu Uudellamaalla. Ymmärrettävää, koska maan hallinto, kappa ja kulttuuri on keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Mutta pitääkö kaikkien yritysten pääkonttorin sijaita Suomen eteläisimmällä laidalla?

Mitä meidän pitäisi tehdä, jotta meille ei kävisi onnellisuusmittauksissa kuten PISA-tutkimuksissa, jotka osoittavat ”kuin lehmän häntä alaspäin”. Voisiko onnellisuus maaseudulla lisätä tuottavuutta, vaurautta sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia? Mitä maaseudulla ja maaseutumaisilla kunnilla olisi tarjottavanaan sen asukkaille ja siellä vierailijoille?

Osa maaseutukunnista markkinoi uudella tavalla itseään. ”Ihan pimee Kaavi” lupaa sinne saapuvalle ”valtakunnan valoisinta pimeää”. Toivottavasti hulvaton brändi tuo kuntaan lisää ihmisiä ja elämää kylänraitille. Perinteisempiä keinoja houkutella asukkaita ovat olleet edulliset tontit ja erisuuruiset lapsirahat. Edullinen tontti voi tuoda helpotusta kodinperustamisen taloudellisiin menoihin. Lapsiperheiden rahallista tukea maaseudulla voi perustella esimerkiksi sillä, että lasten harrastuksiin kuljettaminen vaatii taloudellisia resursseja.

Lisäksi maaseutukunnissa on pääkaupunkisetuun verrattuna edulliset vuokrat, yhtä kattavat tietoliikenneverkostot kuin kaupungeissa sekä kaikki luontoon liittyvät edut. Hiljaisuus ja pienesti tekeminen voisivat olla uusi trendi. Voisiko kylätoiminnassa olla uusi alku maaseudun onnellisuuteen. Ainakin sen se on johtanut Pohjois-Savolaisen kunnan ihmiset tekemään yhdessä omintakeisen tulkinnan historian kulusta Tuusniemellä. Elokuvaa esitettiin ihan elokuvateatterissa!

Koska maisemalla ja koko elinympäristöllä on iso vaikutus ihmisiin, niin hyvässä kuin pahassa, toivoisin kaikkien löytävän oman ”maalaismaiseman”.

 

Birgitta Kinnunen

Birgitta Kinnunen.

Kirjoittaja on toiminut Maaseudun tukihenkilöverkon ohjausryhmässä n. 20 vuotta, asuu maaseudulla ja kehitti työkseen maatalousyrittäjien työterveyshuoltoa 25 vuotta ennen eläköitymistään. 

Kategoriassa: Ajankohtaiset

Yhteystietomme

Maaseudun tukihenkilöverkko
Eerikinkatu 27, 6. krs
00180 Helsinki

puh. 0400 789 481
tukihenkilo@mtlh.fi

Tukihenkilöiden tupa

Saavutettavuusseloste

Tilaa uutiskirjeemme

”Maaseudun tukihenkilö on arjen rinnalla kulkija, huolien kuuntelija sekä keskusteluavun antaja.”

 

 

Instagram

Instagram

Facebook

Facebook

Hae tukihenkilöä tästä

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·

[ Placeholder content for popup link ] WordPress Download Manager - Best Download Management Plugin

Hallinnoi evästeiden suostumusta
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin. Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Hallitse vaihtoehtoja Hallinnoi palveluita Hallitse {vendor_count} toimittajia Lue lisää näistä tarkoituksista
Näytä asetukset
{title} {title} {title}