Digitaalinen tulevaisuus vai vapaaehtoinen paluu yksinkertaiseen elämään? Maaseutu tarjoaa monia mahdollisuuksia, Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen sanoo.
”Suomalaisessa mentaliteetissa suhde maaseutuun on säilynyt lämpimänä. Suomi oli pitkään hyvin agraari maa, muihin länsieurooppalaisiin maihin verrattuna Suomessa muutos agraarista teolliseen aikaan koettiin hyvin lyhyessä ajassa”, Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen kertoo.
Hän on ihmismaantieteilijä, joka on tutkinut maaseudun yhteisöjen kehittymistä ja viime aikoina myös ihmisten ja maaseutujen paikkaa digitaalisessa taloudessa.
Hänen mukaansa Suomi ei koskaan kehittynyt urbanisoituneeksi alueeksi Keski-Euroopan tapaan. Siellä on tiiviit metropolit ja lyhyet etäisyydet keskusten välillä. Meillä kaupunkien kytkös maaseutuun ja maaseudun paikalliskeskuksiin on säilynyt.
”Maaseutu ei tosin ole mikään yksi kategoria, johon voidaan niputtaa kaikki alueet, vaan meillä on monta maaseutua.”
Kaupunkien läheinen maaseutu, ydinmaaseutu, harvaan asuttu maaseutu sekä maaseudun paikalliskeskukset. Kaikkien näiden alueiden väestökehitys on kulkenut omilla tavoillaan. Yleinen suunta on kuitenkin maaseudun vakituisen asutuksen harveneminen, mutta se ei ole koko totuus.
Mökkikulttuuri vie maalle
Hyyryläinen piirtää isoa kuvaa suomalaisen maaseudun muutoksesta 1990-luvun laman jälkeen, jolloin Maaseudun tukihenkilöverkko perustettiin.
”Iso trendi on valtion vetäytyminen ja julkisen palveluverkon harveneminen.”
Iso murros kohtasi maaseudut sotien jälkeen, ja maaltamuutto alkoi kiihtyä 1960-luvulla. 1990-luvun laman jälkeen myös pienten kuntakeskusten elinvoima alkoi hiipua. Kyläkouluja on suljettu, valtion virastojen toimipisteitä harvennettu ja palveluja supistettu. Ilmiön taustalla olivat talouden globaalit trendit, jotka korostivat valtion roolin kaventamista ja julkisen talouden tehostamista. Maaseudulla tätä palveluiden heikkenemistä kansalaisjärjestöt ovat osittain olleet paikkaamassa. Esimerkiksi Maaseudun tukihenkilöverkko tarjoaa ihmisille vertaistukea arjen pulmiin.
Samaan aikaan vaikuttivat vastavoimat.
”Suomalaiset eivät ole koskaan hylänneet maaseutujaan. Mökkiläiset ovat ajasta toiseen pitäneet yllä kontakteja koti- ja lomaseutuihinsa. Pienten kuntien elinvoima onkin tämän johdosta monin paikoin säilynyt – etenkin kesäisin. Ilman elävää mökkikulttuuria Suomen maaseudut näyttäisivät aivan toisenlaisilta.”
Hyyryläisen mukaan maaseudun tulevaisuutta muuttaa sama megatrendi, joka muokkaa koko yhteiskuntaa – digitalisaatio. Se on keskeinen tekijä, joka vaikuttaa ihmisten, yritysten ja alueiden väliseen kanssakäymiseen, hän sanoo.
”Digiteknologiaa bisnesmallissaan hyödyntävät yritykset pystyvät operoimaan käytännössä siellä, missä on niiden edellyttämää verkkoinfraa. Digitalisaatio muuttaa myös ihmisten suhdetta aikaan ja paikkaan. En sanoisi, että esimerkiksi työstä tulee ajasta ja paikasta riippumatonta, vaan työ muuttuu näiden suhteen joustavammaksi ja monimuotoisemmaksi.”
Digitaalisia alustoja hyödyntävät bisnesmallit nähdään alustatalouden ilmiöinä. Alustatalous luo edellytyksiä monipaikkaisen työn lisääntymiselle. Esimerkiksi koronan aikaan moni tietotyötä tekevä kaupunkilainen siirtyi maaseudulle tekemään etätöitä. Digitaaliset alustat tarjoavat bisnesmahdollisuuksia myös maaseudun vakituisille asukkaille.
Mitä alustaekosysteemi tarkoittaa?
Kuten luonnossa, myös digitaalisessa maailmassa ekosysteemi tarkoittaa toisistaan riippuvia palveluita. Otetaan esimerkiksi Google-yhtiön omistama matkapuhelinten käyttöjärjestelmä Android. Se ei itsessään ole kiinnostava ”alusta”, mutta kun puhelimeen ladataan muiden yhtiöiden applikaatioita, esimerkiksi pelejä, puhelin alkaa kiinnostaa kuluttajia. Näin Google ja sovellusten kehittäjät ovat toisistaan riippuvaisia – ne muodostavat alustaekosysteemin.
”Samaa logiikkaa voitaisiin hyödyntää myös maaseudun palveluiden järjestämiseen tai ainutlaatuisten paikallisten tuotteiden tuomiseen markkinoille.”
Alustataloudessa menestyminen edellyttää osaamista ja datan käyttöä jatkuvan kehittämisen lähteenä. Tämä haastaa maaseudun yrityksiä kehittämään osaamistaan ja tuotteitaan jatkuvasti. Maaseudulla on toisaalta sellaista luonnonvaroihin ja niiden käyttöön liittyvää osaamista ja tietotaitoa, jota kaupungeissa ei ole ollut tarvetta ylläpitää. Tämä osaaminen voi olla ratkaisevassa asemassa myös ilmastokriisin ratkaisemisessa.
Vastaliike digitaaliselle humulle
Isoja trendejä seuraa aina vastaliike. Haastattelun lopuksi Hyyryläinen mainitsee muutoksen nykynuorten ajattelutavassa.
”Tutkimusten mukaan monilla nuorilla on erittäin myönteinen kuva maaseudusta.”
Yksi mahdollinen selitys on kyllästyminen kaupungin digitaaliseen humuun ja kulutuskulttuuriin. Ympäristökriisin aikakaudella yhä useammat Z-sukupolven nuoret ovat valinneet vapaaehtoisen niukkuuden elämäntavakseen. Pari-kolmekymppiset eivät enää kritiikittömästi ihannoi materialismia, vaan arvostavat myös rauhallisempaa elämää. Juuri sellaista maaseutu voi tarjota.
”Yksi tulevaisuuden mahdollisuus on ruralisaation uusi tuleminen.”
Maaseudun tukihenkilöverkko täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi julkaisemme 25 tarinaa verkon taipaleelta.
