Vuoden vaihtuessa Maaseudun tukihenkilöverkko sai uuden puheenjohtajan. Valtiotieteiden tohtori Pekka Perttula toimii Tukihenkilöverkon ohjausryhmän puheenjohtajana 2022–2023. Kokemusta Perttulalla on erilaisista yhteiskunnallisista tehtävistä, joista viimeisin pesti oli Maaseudun Sivistysliiton puheenjohtajuus.
”Olen jatkuvasti uteliaisuutensa uuden oppimiseen säilyttänyt kuusikymppinen maalaispoika. Näkökulmaa maaseutuun, ihmisiin, arvoihin ja asioihin antaa Satakunnassa sijaitseva, satoja vuosia saman suvun hallussa ollut sukutilamme.”
Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995, maatalous oli murroksessa ja maaseudun elämä muuttui. Viljelijöiden ja maaseudun asukkaiden huoli kantautui alan etujärjestöihin, ja päätettiin perustaa Maaseudun tukihenkilöverkko. Ihmisten kohtaaminen, keskustelut ja vertaistuki ovat Tukihenkilöverkon toiminnan perustana edelleen.
Perttulan mukaan tulevaisuudessa osin koronapandemian seurauksena keskustellaan entistä enemmän ihmisten vastuusta itse itsestään – omavastuusta ja lähiyhteisön vastuusta. Hän toteaa omatoimisuuden ja yhteisvastuun olevan perinteisiä maaseudun arvoja.
”Niitä ei tarvitse opetella, mutta tarvitaan tekijöitä. Tässä työssä tukihenkilötoiminnalla on paljon annettavaa.”
Perttula toteaa, että kynnystä tuen tai avun hakemiseen pitää tulevaisuudessa madaltaa entisestään. Myös tukihenkilöt tarvitsevat tukea ja koulutusta, sillä ihmisten kohtaaminen on haastavaa. Kohtaaminen on entistä haastavampaa, jos se tehdään etänä.
”Haasteet on tunnistettava ennakoiden, jotta niihin osataan varautua. Alalla kuin alalla korostuu positiivisuus. Sitä tarvitaan, mutta niin tulevaisuuden kuin elämän hallinnassa on uskallettava puhua myös ikävistä ja vaikeista asioista”, hän sanoo ja jatkaa:
”Sukupolvien välillä on eroja siinä, millaista tukea ihmiset kaipaavat. EU-jäsenyyskeskustelun ja jäsenyyden alkaessa syntyneet ovat nyt 25–30-vuotiaita. Heidän maailmankuvansa, elämänkokemuksensa ja maaseutuelämän haasteensa poikkeavat aikaisemmista sukupolvista.”
Perttula toivoo, että maaseudun asukkaat ja maatalousyrittäjät saisivat suurempaa arvostusta.
”On eri asia, arvostetaanko vai arvostellaanko työtäsi. Maaseudun ihmisten ja työn puolestapuhujia ja ymmärtäjiä tarvitaan lisää.”
