Uupumus on kansansairaus, johon ovat vaikuttaneet paikallisyhteisöjen pirstaloituminen, kiihtynyt viestintärytmi ja yhteiskunnan kasvaneet vaatimukset. Maaseudun ihmisten elämään liittyy omanlaisiaan huolia, joita tukihenkilön avulla ratkotaan.
Mikä huolettaa maaseudun asukkaita?
Maanviljely riippuu säästä. Epävarmuus sadon onnistumisesta on huoli, jota palkkatyössä ei tunneta, maaseudun tukihenkilöinä toimivat viljelijät sanovat.
Viljelijän ammatin yhteiskunnallinen arvostus ei ole historiassa ollut kovin kummoinen, sosiologi Pirjo Siiskonen sanoo.
Yhteiskunnan kiihtynyt rytmi ja materialistiset arvot väsyttävät, tukihenkilö Topi Jaakonaho sanoo.
Yhteiskunnan turvaverkossa on aukkoja, joiden läpi ihminen voi tippua, luottamushenkilö Sari Palmu sanoo.
He kaikki tuntevat Maaseudun tukihenkilöverkon toimintaa ja etsivät selityksiä sille, miksi nykyaika tuottaa uupumusta. Uupumus ja väsymys on yksi yleisimmistä syistä, joiden vuoksi maaseudun tukihenkilöihin otetaan yhteyttä. Maaseudun ihmisiä huolettavat samat, yleisinhimilliset asiat kuin muitakin suomalaisia, mutta asuinolojen erityispiirteet ja elinkeino tuovat oman lisänsä. Näitä huolia ratkotaan yhdessä tukihenkilön kanssa.
Maaseutu muuttui nopeasti
Maaseudun tukihenkilöverkko perustettiin vuonna 1996, koska maaseutuasiantuntijoille tuli paljon avunpyyntöjä. Kun Suomi oli liittynyt EU:hun, maatalous muuttui rajusti ja nopeasti. Se aiheutti maaseudun asukkaille kollektiivisen shokin, josta toivutaan osittain edelleen, 25 vuotta Tukihenkilöverkon perustamisen jälkeen.
Vuonna 2019 MTLH:n projektityöntekijä, TtM Krista Liljeström teki Maaseudun tukihenkilöverkolle kyselytutkimuksen, jossa hän kysyi maaseudun ihmisten kokemista rasitustekijöistä. Terveys, talous ja yhteisöllisyyden puute mainittiin yleisimmiksi rasitustekijöiksi, samoin EU-byrokratia.
Aiheesta on tehty myös akateemista tutkimusta. Suomalaistutkijat Marja Kallioniemen johdolla selvittivät vuonna 2016 suomalaisten viljelijöiden uupumisen syitä. Suurimmiksi syiksi vastaajat kertoivat siinäkin Euroopan unionin maatalouspolitiikkaan liittyvät vaatimukset. Useimmat maatalousyrittäjät eivät ryhtyneet ammattiinsa saadakseen istua tietokoneella vaan voidakseen työskennellä luonnon kanssa.
Tutkimus kertoo myös, että ”viljelijöiden kokema kohtelu yhteiskunnassa ja tiedotusvälineissä” oli yksi suurimmista psyykkisistä kuormitustekijöistä. He kokivat paineita julkisesta syyllistämisestä.
Tukihenkilö ymmärtää maaseudun oloja
Suomi on edelleen pienten paikallisyhteisöjen maa, mutta yhteisöt ovat kaupungistumisen myötä hajaantuneet. Pitkät välimatkat ovat kaikkien maaseudun asukkaiden tuntema tosiasia, jonka vuoksi yhteydenpidossa voi olla omia haasteita. Maaseudun tukihenkilöihin otetaankin yhteyttä yksinäisyyden vuoksi. Elinkeino vaikuttaa asiaan: maatalousyrittäminen on monille pikemminkin elämäntapa kuin pelkkä työ. Sille on omistettava paljon aikaa, mikä on pois ihmissuhteilta. Liljeströmin selvityksen mukaan myös hankalasti saatavilla olevat palvelut tuottivat tyytymättömyyden tunteita. Sen vuoksi maaseudun tukihenkilöiden ymmärtävä läsnäolo koettiin tärkeäksi.
Maaseudun tukihenkilöt asuvat itse maaseudulla, joten he tuntevat asuinolojen erityispiirteet. Tukihenkilölle ei tarvitse erikseen selittää kontekstia tai elinkeinoihin ja ihmissuhteisiin liittyviä seikkoja. Monelle tukihenkilöllä on myös kokemusta maatalousyrittämisestä ja heillä on vaitiolovelvollisuus kerrotuista asioista. Tukihenkilö ei ole ammattiauttaja, vaan vertaistukea tarjoava tavallinen ihminen. Tarvittaessa hän ohjaa kysyjän eteen päin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiselle, velkaneuvojalle tai muulle auttavalle taholle. Tukihenkilö voi auttaa avaamaan elämän solmukohtia.
Löydä oma maaseudun tukihenkilö.
Artikkelin lähteenä on käytetty tutkimusta Marja K. Kallioniemi, Ahti Simola, Janne Kaseva & Hanna-Riitta Kymäläinen: Stress and Burnout Among Finnish Dairy Farmers, (Journal of Agromedicine, 2016) ja Krista Liljeströmin selvitystä Maaseudun tukihenkilöverkko – selvitys vapaaehtoistoiminnan tarpeellisuudesta ja kehittämistoiveista maaseudun asukkaiden näkökulmasta (MTLH, 2019).
Maaseudun tukihenkilöverkko täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi julkaisemme 25 tarinaa verkon taipaleelta.
