”Ajatus tukihenkilötoimintaan mukaan lähtemisestä nousi omista kokemuksistani, tarpeesta tulla kohdatuksi ja saada vertaistukea vaikeassa elämäntilanteessa. Lapsemme menehdyttyä pian syntymänsä jälkeen koin, että sairaalahenkilökunnan empatiakyky tilanteessa puuttui. Olimme tuolloin nuoria, vasta pari vuotta mieheni lypsykarja- ja viljatilaa isännöineitä. Sairaalasta kotiuduttuani en saanut lomittajaa, kun en kotiutunutkaan lapsen kanssa. Onneksi oli hyvät välit mieheni vanhempiin ja heidän avullaan sain pienen tauon ennen töihin palaamista. Nämä kokemukseni ja muistoni nousivat mieleen, kun aikanaan luin Maaseudun tulevaisuus -lehdestä ilmoituksen, että Tukihenkilöverkko hakee uusia tukihenkilöitä.” Näin kertaa Pohjois-Pohjanmaalla tukihenkilönä toimiva Sisko omaa taustaansa ja haluaan lähteä tukemaan muita maaseudun asukkaita.
”Koin, että omien kokemusteni pohjalta osaan olla empaattisempi ja inhimillisempi tukihenkilö kenelle vaan, minkä tahansa kriisin kohdatessa. Niinpä lähdin koulutukseen ja mukaan toimintaan jo vuonna 1998”, Sisko muistelee. Jelppi-ryhmän toimintaa Sisko lähti mukaan muutama vuosi sitten.
”Jelppi-ryhmässä olemme ihmisten kotien järjestelyn lomassa keskustelleet ja pohtineet tuettavan elämän käänteitä. Jelppi-keikoilla tehdään kodin tai ympäristön siistimistä, mutta samalla myös selvitellään ajatuksia ja etsitään uusia näköaloja yhdessä tuettavan kanssa. Olemme kuuntelijoita, emme neuvojia. Voimme esittää vaihtoehtoja kiperiin tilanteisiin, mutta päätöksen tekee tuettava itse, Sisko muistuttaa. Fyysisen, joskus raskaankin työn tekeminen kohteessa ei ole pääasia, vaan tuettavan päänsisäisen kaaoksen raiteille saattaminen, rauhoittumisensa ja olonsa helpottaminen jäävät itsellekin mieleen”, Sisko kertoo.
Vapaaehtoisen on tärkeä huolehtia omasta jaksamisestaan, Sisko muistuttaa. ”Itsekin muistan, miten kiireisimpinä ruuhkavuosina sitä kulki eteenpäin kuin sumussa, autopilotilla. Omia selviytymiskeinojani noina vuosina olivat mielekkäät harrastukset, kuten jumpat ja kuorolaulu, Sisko muistelee. Nykyään talvella hiihto, kesällä pyöräily ja melominen ovat rakkaita harrastuksia. Tänä kesänä vietin ihanan loman toisen jelppiläisen luona. Ohjelmaan kuului viiden päivän Iijoki-melonta, yöt ulkona nukkuen.”
Siispä ota aikaa myös itsellesi ja omalle levolle, silloin jaksat auttaa myös muita, Sisko muistuttaa.
”Pohjois-Pohjanmaan Jelppi-vastaavana olen ylpeä jokaisesta Jelppi-tukihenkilöstämme. Olemme kaikki erilaisia persoonia taustoinemme ja jokaisella on omat vahvuutensa”, Sisko kiittelee tiimiään.
Jos tarvitset apua tai tukea, soita! Yhteydenotto ei sido mihinkään ja kaikki keskustelut käydään luottamuksella. Sinä päätät olisiko meistä sinulle apua ja mitä toivoisit meidän tekevän. Kokoamme sinulle niin sovittaessa muutamasta tukihenkilöstä koostuvan Jelppi-ryhmän ja sovimme yhdessä, miten ja milloin voimme parhaiten tulla auttamaan.
”Älä kerää itsellesi suurta huolien vuorta. Pienikin asia, keskustelu tai joskus jo asian avaaminen toiselle henkilölle voi helpottaa”, Sisko muistuttaa.
Lisätietoa Jelppi-ryhmien toiminnasta ja yhteystiedot löydät:
https://tukihenkilo.fi/tukihenkiloverkon-toiminta/jelppi-ryhma/
