Toisen ihmisen apu voi olla ratkaisevaa elämän vaikeissa hetkissä. Maaseudun Tulevaisuudessa hiljattain julkaistut kolme Maaseudun tukihenkilöverkon toimintaa käsittelevää artikkelia muistuttavat, että apua on tarjolla ja sitä kannattaa pyytää ja ottaa vastaan ajoissa.
Jelppi-ryhmän pinoamat polttopuut herättivät toivon tulevasta
Pohjois-Savossa asuvan Annen arkea kuormittivat taloudelliset vaikeudet, terveysongelmat ja uupumus. Tulevaisuus alkoi näyttää toivottomalta.
Maaseudun Tulevaisuus kertoi 10. marraskuuta, kuinka Maaseudun tukihenkilöverkon Jelppi-vapaaehtoiset auttoivat Annea pinoamalla perheen polttopuut talveksi. Tavalliselta talkootyöltä näyttänyt apu merkitsi Annelle paljon. Yksi raskas työ saatiin pois harteilta, ja samalla heräsi toivo tulevasta.
Uupuneelle pienikin arkinen työ voi tuntua ylivoimaiselta. Konkreettinen apu voi keventää kuormaa ja tuoda uskoa selviytymiseen.
Konkreettinen apu voi vapauttaa paitsi aikaa ja voimia, myös tilaa hengittää ja uskoa tulevaan.
Lue koko artikkeli: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/883aa46c-b272-46f2-b529-9b337c38ed9e
Kriisin keskellä tärkeintä voi olla mahdollisuus levätä
Toisenlaisen esimerkin avun merkityksestä tarjoaa Tyrnävällä sattunut Pohjan Sadon tuhoisa varastopalo. Kun suuri määrä siemenperunaa tuhoutui tulipalossa, yrittäjäperheet joutuivat keskelle äkillistä, poikkeuksellisen raskasta tilannetta.
Maaseudun tukihenkilöverkon Jelppi-vapaaehtoiset tulivat avuksi järjestämällä palopaikalle yöaikaista vartiointia. Tässäkin apu kohdistui hyvin konkreettiseen tarpeeseen. Tulipalon jälkiä ei voitu poistaa yhdessä yössä, eikä menetystä tehdä olemattomaksi, mutta Jelppi-toiminnan kautta yrittäjäperheille voitiin antaa mahdollisuus nukkua ja kerätä voimia.
Äkillisessä kriisissä kiireelliset asiat ja läheisistä huolehtiminen vievät voimat. Oma jaksaminen jää helposti taka-alalle, ja väsymys, suru ja huoli voivat nousta pintaan vasta myöhemmin. Siksi apua kannattaa ottaa vastaan sekä kriisin keskellä että sen jälkeen.
Lue koko tulipaloa koskeva artikkeli: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/5b4c2da0-0ffe-4e3f-abe4-544d29db71fb
Milloin on oikea hetki pyytää apua?
Maaseudulla on vahva pärjäämisen perinne. Mutta mistä tietää, milloin tavallinen kiire ja väsymys ovat muuttuneet tilanteeksi, jossa ulkopuolinen apu olisi tarpeen?
Maaseudun tukihenkilöverkon suunnittelija Mia Kalpa nostaa Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa esiin erityisesti jaksamisessa tapahtuvat muutokset ja tekemättömien töiden kasaantumisen.
Avun tarvetta kannattaa pysähtyä pohtimaan esimerkiksi silloin, kun:
- Tavalliset työt alkavat tuntua ylivoimaisilta. Asiat, jotka ennen hoituivat vaivatta, jäävät tekemättä tai niiden aloittaminen tuntuu kohtuuttoman vaikealta.
- Tekemättömien töiden lista kasvaa jatkuvasti. Kodinhoito, pihatyöt, maatilan askareet tai muut välttämättömät tehtävät alkavat kasaantua.
- Lepo ei enää palauta voimia. Väsymys jatkuu päivästä toiseen, eikä vapaahetkikään tunnu helpottavan oloa.
- Huolet valtaavat ajatukset. Talousvaikeudet, sairastuminen, ihmissuhdeongelmat tai epävarmuus tulevaisuudesta painavat ja vievät yöunet.
- Arki muuttuu pelkäksi selviytymiseksi. Päivät kuluvat välttämättömimpien asioiden hoitamiseen, eikä voimia riitä enää muuhun.
- Elämässä tapahtuu jotakin odottamatonta. Onnettomuus, läheisen sairastuminen, menetys tai muu kriisi muuttaa arjen yhdessä hetkessä.
Lue Mian haastattelu: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/02237e5e-a830-4a42-a029-995a805e2027
Apua voi saada sekä keskustellen että yhdessä tehden
Maaseudun tukihenkilöverkossa toimii noin 140 koulutettua vapaaehtoista, jotka tuntevat maaseudun elinolosuhteita ja maatalousyrittäjyyttä. He tukevat maaseudun asukkaita puhelimitse ja verkossa. Kaikki apu ja tuki on maksutonta, luottamuksellista, eikä siihen liity byrokratiaa.
Maatalousyrittäjille ja maaseudun lapsiperheille on tarjolla myös käytännön Jelppi-apua elämän kuormittavissa tilanteissa. Vapaaehtoiset voivat auttaa esimerkiksi kodinhoidossa, ruoanlaitossa, pihatöissä tai maatilan askareissa. Apua voidaan järjestää tilanteen ja mahdollisuuksien mukaan myös äkillisten kriisien yhteydessä.
Usein konkreettinen tekeminen ja henkinen tuki kulkevat rinnakkain. Yhdessä touhutessa voi olla helpompi myös puhua asioista, jotka painavat mieltä. Tukihenkilö ei korvaa terveydenhuollon tai muiden ammattilaisten apua, mutta voi auttaa tarvittaessa löytämään oikeiden palvelujen piiriin.
Avun pyytäminen ja vastaanottaminen vaatii joskus rohkeutta. Yksin ei kuitenkaan tarvitse pärjätä.
Maaseudun Tulevaisuuden kolme artikkelia muistuttavat, että vaikeudet voivat kohdata kenet tahansa. Kaikkea ei tarvitse ratkaista kerralla. Pienikin apu voi helpottaa tätä päivää ja antaa voimia huomiseen.
Jos tunnistat itsesi tai läheisesi näistä tilanteista, ota yhteyttä. Mietitään yhdessä apua tilanteeseesi.
Maaseudun tukihenkilöverkko:
Puhelin: 0400 789 481
Sähköposti: mia.kalpa@tukihenkilo.fi