Tunteiden käsitteleminen ja toiminta on hyvä pitää tasapainossa. Silloin on helpompi päästä ilmastotavoitteisiin. Maaseudun ihmisten näkökulmalle on kysyntää.
16.3.2021 oli merkittävä päivämäärä. Silloin mielenterveysjärjestöt julistivat ympäristöhätätilan. Järjestöt vetoavat nyt päättäjiin ja Suomen hallitukseen: tavoitteena on ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen ja hiilineutraaliuden saavuttaminen. Ilmastokriisi vaikuttaa paitsi luontoon, myös yhteiskuntaan, politiikkaan ja yksilöiden psyykeeseen.
”Ilmastokriisi, luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ja ympäristön saastuminen ovat olemassaoloamme uhkaavia globaaleja ilmiöitä. Järjestöjen toiminnassa tulee jatkossa huomioida yhä enemmän myös ympäristöuhkien hyvinvointivaikutuksia ja järjestää kansalaislähtöisiä ratkaisuja. Tähän tarpeeseen vastaamme osaltamme Ympäristöahdistuksen mieli -hankkeessa”, projektipäällikkö Satu Turhala kertoo.
”Tarjoamme järjestölähtöisiä palveluita niille, jotka kokevat huolta, toivottomuutta, surua tai ahdistusta ympäristömme tilasta ja tulevaisuudesta.”
MTLH ja Maaseudun tukihenkilöverkko ovat yksi hankekumppaneista. Yhteistyötä on tehty hankkeen suunnitteluvaiheesta asti: MTLH ja Maaseudun tukihenkilöverkko tuovat esiin maaseututoimijoiden ja maaseutuyrittäjien näkökulmaa.
Vallalla olevassa ympäristökeskustelussa ihmiset jaetaan helposti ”pahiksiin” ja ”hyviksiin” ammattinsa tai elämäntapansa pohjalta. Ongelmat selätetään kuitenkin keskustelemalla, oikealla tiedolla sekä tutkimuksella ja yhteistyöllä – ei vastakkainasettelulla, Turhala sanoo.
Ilmastoahdistus on luonnollinen reaktio
Neljännes suomalaisista potee ympäristöahdistusta, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran selvitys vuodelta 2019 kertoo. Nuoremmat kokevat sitä enemmän kuin vanhemmat ikäluokat.
”Maaseudulla ja kaupungeissa asuvien suomalaisten ympäristötunteiden eroista ei ole vielä kattavasti tietoa”, Ympäristöahdistuksen mieli -hankkeen Taneli Saari kertoo. Hän on myös Tunne ry:n toiminnanjohtaja. Hankkeessa suunnitellaankin kartoitusta aiheesta yhdessä MTLH:n kanssa.
”Koululaisten osalta lapsiasiavaltuutetun raportissa huomattiin, että maaseudun lapset näkevät kaupunkilaisia useammin tilanteen menevän huonompaan suuntaan.”
Mitä ympäristöahdistus sitten on?
Ympäristöahdistuksella tarkoitetaan tunteita, jotka nousevat ympäristöongelmista ja niiden uhasta. Tämä ei ole tavatonta, kun ottaa huomioon ongelman laajuuden. Ilmastotunteita tutkineen Panu Pihkalan mukaan ahdistus on luonnollinen reaktio ilmastonmuutoksen aiheuttamaan uhkaan.
Ruotsalaisen psykologi Maria Ojalan mukaan on kahdenlaisia keinoja, joilla vaikeita ilmastotunteita voi käsitellä. Ongelmanratkaisuun pyrkivät keinot hakevat sananmukaisesti ratkaisuja. Tunteiden kanssa pärjäämiseen pyrkivät keinot auttavat sietämään vaikeita tunteita, jotta elämä tuntuisi siedettävältä, vaikka ratkaisua ei ole heti näköpiirissä.
Tärkeintä on säilyttää toivo.
Maaseudun näkökulma on tärkeä
”Yhteistyössä Maaseudun tukihenkilöverkon kanssa järjestämme toimintaa, jonka keskiössä ovat ympäristöasiat ja niihin liittyvät tunteet sekä tuotamme tietoa ympäristökriisin vaikutuksista maaseudun asukkaiden elämään”, Satu Turhala kertoo.
Maaseudun ihmiset kokevat ilmastokriisin vaikutuksia konkreettisesti. Muuttuneet sääolot vaikeuttavat muun muassa maanviljelyä, mikä aiheuttaa viljelijöille huolta.
”Ympäristötunteiden jakaminen ja käsitteleminen vähentävät useimmiten negatiiviseksi miellettyjä tuntemuksia, lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ymmärrystä erilaisista elämäntavoista. Olisi hyvä saada erilaisiin keskustelutilaisuuksiin lisää maaseututoimijoita kokemusten jakamiseksi ja näkökulmien rikastamiseksi”, Taneli Saari sanoo.
Millaisia käytännön ratkaisuja on tarjolla?
”Ympäristön suojelemiseksi toimitaan usein osallistumalla järjestöjen toimintaan. Lisäksi ilmastoahdistukseen on tartuttu ryhmätoiminnan keinoin. Ohjattua keskustelua ja jakamista on toteutettu muun muassa luovia menetelmiä hyödyntäen tai hankkeemme tavoin mielenterveyden ja tunnetaitojen vahvistamisen näkökulmasta”, Taneli Saari kertoo.
Sitran raportissa noin kolmannes vastaajista koki kansalaisosallistumisen tai vaikuttamistyön helpottavan omaa ilmastoahdistustaan. Neljä viidesosaa vastaajista kertoi saavansa apua kestävistä elämäntavoista. Myös luonnossa liikkuminen mainittiin selviytymiskeinona.
Ilmastoahdistus voi siis parhaimmillaan purkautua käytännön toiminnaksi.
Sillä on maaseudulla pitkät perinteet.
Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen on kirjoittanut, että juuri maaseudun ihmisillä on tärkeä rooli ilmastokriisin ratkaisemisessa. Kun tulevaisuus suuntaa kohti bio- ja kiertotaloutta, maaseudun tietotaidolle on kysyntää.
Maaseudun tukihenkilöverkko täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi julkaisemme 25 tarinaa verkon taipaleelta.
